Vika viikko

Viikko numero 7 starttaa huomenna. Monet kasvattajat on sanoneet, että se on kaikista kamalin viikko ja olenkin jo vähän saanut siitä esimakua viime päivinä. Meneekö tää meno vielä hullummaksi?? Huhtikuun viimeisen viikonlopun aikana lähtee suurin osa penskoista ja 5.5. muuttaa viimeinen ipana. Luonnetestit tehtiin viime viikolla ja testaajan kanssa mietittiin sitten jokaiselle pennulle paras mahdollinen koti. Toivottavasti valinnat meni nappiin! On uskomatonta, kuinka erilaisia luonteita ja persoonia noista kahdeksasta löytyikään.

Eilen kun tulin kotiin ja koirat olivat olleet monta tuntia kotona ilman ihmistä, olivat KAIKKI pennut murtautuneet ulos aitauksesta ja vallanneet olohuoneen. Pissaa, kakkaa ja kukkamultaa ympäriinsä, mun repun sisältö tyhjennetty lattialle ja pari kynää tuhottu, kenkiä oli levitelty, lattiaharja raahattu pöydän alle, sanomalehtiä silppuna ja Bessi ihan stressissä kakaroidensa kanssa. Mutta eipä niitä voi syyttää, oma vikani kun en rakentanut niille betoniaitaa kattoon asti. Verkkoaidan yli kun pystyy näköjään kiipeämään. Nyt jälkeenpäin naurattaa ja harmittaa, kun en tajunnut ottaa yhtään kuvaa muistoksi. Mutta ehkäpä ne kerkeevät vielä :)

Tänä aamuna penskat on riehuneet ulkona jo kolme varttia putkeen ja karanneet aidan alta kaksi kertaa naapurin pihalle..

Aamuherätyksiä

Teoriani siitä, että jos koettaa järjestää pennuille illan viimeisen aterian ja ulkoilun takapihalla mahdollisimman myöhään niin pennut pysyvät aamulla pidempään hiljaisina, on täysin VÄÄRÄ.
Viime yönä töistä tullessani päästin pennut vielä ulos noin klo 00.45 ja annoin vielä vähän ruokaakin. Asettuessani nukkumaan korvatulpat tiukasti korvissa olin aivan varma, että saan nukkua ainakin kahdeksaan asti ihan rauhassa. Nojoo ei ihan mennyt suunnitelmien mukaan ja heräsin kiljumiseen jo heti viiden jälkeen... Eli ei paljon korvatulpatkaan auttaneet. Pienistä ja suloisista riiviöistä on kasvanut hirviöitä. Ystävänikin oli ollut hätää kärsimässä pudotettuaan kaulahuivinsa aitaukseen pentujen rynnätessä sadasosasekunnissa tuon uuden ja mahtavan aarteen kimppuun. Näin neljän tunnin unien jälkeen kakaroiden huutaessa tällä kertaa takapihalla pääsyä sisälle, lasken jo päiviä luovuttamiseen. Ja niin taitaa tehdä myös Bessi.

Jatkan tarinaa nyt jo ihan toisena päivänä.. Nuo aamut ei ole ihan kaikista helpoimpia noiden pentujen kanssa, mutta ikävähän niitä kuitenkin tulee, kun luovutus koittaa.

Mekö muka riiviöitä?!

Jep, juuri niitä!

Barffiluennolla

Kävin tänään Järvenpäässä Heidi Rubinin barffauksen perusluennolla. Olen tutkinut luonnonmukaista ruokintaa jo jonkin aikaa ja vakuuttunut siitä, että se olisi parasta koiralle. Vakaana aikomuksenani on aloittaa barffaus tässä ennen kesää. Lisäsin tuohon sivupalkkiin linkkejä, joista löytyy infoa barffauksesta. Ylin linkki johtaa Anna Multasen artikkeliin teollisten ruokien haitoista, suosittelen ihan jokaista lukaisemaan sen ja miettimään asiaa. Ei ne teolliset mössöt ole hyväksi ihmisillekään, miksi siis eläimille olisi? Olen kuullut todella paljon hyviä kokemuksia barffauksesta.

Meillä täällä kersat kasvaa ja villiintyy päivä päivältä...  Alla videota tämän aamuisista touhuista.

Kakkapylly pissatassu kiljukaulat

Otsikko kertonee kaiken? Välillä alkaa olemaan ilmassa pienimuotoista hermojen kiristymistä, tuota pissa-kakka -rumbaa ei kyllä jää ikävä. Pennuilla on vauhtia ihan hurjasti! Housunlahkeissa roikutaan kovasti ja hirmuinen on hinku syliin jokaisella. Parin viikon päästä luovutus.. Ikävähän niitä tulee.

"Hähäää kakarat, ettepäs saa äiskää kiinni!"

Tutustuttiin raakaan naudan ydinluuhun

Vauhtia piisaaaaaaaa....

 ...ja piisaa!

5-viikkossynttärit

Pikku termiitit on jo viisi viikkoa! Mihin tää aika menee?! Niistä on kasvanut ihan mahdottoman vallattomia riiviöitä. Joka aamu ennen seiskaa alkaa korviasärkevä kiljuminen, kun kaikki yhteen ääneen vaativat ruokaa. "NÄLKÄ NÄLKÄ NÄLKÄÄÄÄÄÄÄ!" Ja kun silmät sikkurassa kömmin alakertaan, tulvahtaa vastaan ihana pissan ja kakan lemu. Ja sitä pissaa ja kakkaa on PALJON. Aitausta ei ole mahdollista siivota, ellei kakaroita laita ulos, sillä ne on repimässä housunlahkeita, puremassa varpaita, kiipeämässä syliin ja raatelemassa sanomalehtiä. Onneksi takapihan oven avaaminen poikii lähes poikkeuksetta laumarynnimisen pihalle. Tulee aina mieleen se kohtaus Beethovenista, kun ne pennut ryntää kamalalla vauhdilla ulos ovesta, meillä sama meininki :)

Pennut tykkää touhuta ulkona tosi paljon ja olenkin hiljaa kiitellyt tuosta takapihasta, jossa ne saavat temuta mielin määrin. Niiden pyydystäminen takaisin sisälle onkin sitten varsin mielenkiintoista.. Kaksi kun saat sisään, niin kolme juoksee ulos. Pennut osaa myös jo piiloutua.. Tänään oli yksi kadoksissa vaikka kuinka kauan, kunnes tajusin vilkaista takapihalla lumikolan taakse. Siellä se veteli tyytyväisenä unta kuulaan, pieni. Kiinteää ruokaa syödään jo 4-5 kertaa päivässä, vähän riippuen metelin tasosta ja siitä, miten itse ollaan kotona. Yleisesti ottaen nuo ovat melko hiljaisia lapsukaisia, paitsi tosiaan nälkäisinä. Tänään saavat toisen matolääkkeen ja huomenna leikellään kynsiä.

Körmy karkasi aitauksesta. TAAS. Tuo otus ehtii joka paikkaan!

 Viiru ja lelu

 PrettyBoy ottaa aurinkoa

Riiviöt

Kaikkea pitää vähän purra ja repiä

Sisarusten kanssa on ihanaa painia

JimBoy, tuo salaperäinen ja pelonsekaista kunnioitusta herättävä eno.. Mitähän se sanoo, jos mä vähän uskaltaisin nuuskia?

No näinhän siinä sitten kävi..

Äidin rakkaus + muita kuulumisia

Bessi on alkanut komentamaan pienokaisiaan. Jos imettäessä joku roikkuu liikaa hampailla kiinni nisässä, saa kyseinen pikkuinen kauhean murinan niskaansa. Jos ote ei yhtään heltiä, lähtee Bessi kovaa kyytiä karkuun jättäen pikkulauman rääkymään äänekkäästi peräänsä. Liian villiä pentua Bessi kurittaa välillä ottamalla hellästi pennun koko pään suuhunsa. Yleensä venkoilu loppuu siihen paikkaan :)

Vauhti päällä

Tänä aamuna annoin Bessille pitkästä aikaa possunkorvan. Bessi teki kaikki temput mitä pyysin ansaitakseen korvansa ja saatuaan herkun suuhunsa kipitti pentuaitaukseen ja antoi namipalan lapsilleen. En ollut uskoa silmiäni; minun ahne ja röyhkeä pieni neiti, joka koettaa syödä pentujenkin ruoat niiden kupista, antoi ihanan rasvaisen ja rapean korvan omille ipanoilleen. Uskotteko, että sydämeni suli. Päätin antaa toisen korvan ja katsoa mitä tapahtuisi, ja tuon herkun Bessi nauttikin sitten ihan itse.

Bessi outoilee myös yhden vinkulelun kanssa, jonka ostin pentuja viihdyttämään. Sillä sekunnilla, kun heitin vinkuvan vaaleanpunaisen siilin pennuille, hyökkäsi Bessi aitaukseen, otti siilin suuhunsa ja paineli omalle paikalleen lelun kanssa. Näin on tapahtunut monta kertaa, kun olen heittänyt lelun takaisin pennuille. Joka kerta Bessi käy hakemassa sen pois ja vie sen omalle pedilleen, vaikka ei edes hirveästi itse vietä aikaa siinä. Mutta se on nyt siilin paikka.. Voiko tämä johtua jotenkin yhdestä dino-vinkulelusta, jota Bessi vartioi synnytystä edeltävänä aamuna niin rajusti, että kun JimBoy erehtyi kävelemään liian läheltä, hyökkäsi Bessi JimBoyn kurkkuun? Myös pentujen synnyttyä Bessi ryhtyi hoivaamaan dinoa. Otin sen kuitenkin siltä pois, jotta hoitaisi eläviä kakaroitaan. Dinoa en ole sen koomin enää näyttänyt.. Jos joku viisaampi ymmärtää nämä Bessin omituisuudet, niin kertokaa toki!

Pennut muuten osaavat jo yhdistää tehosekoittimen äänen ruokaan. Kun aamulla muussasin nappuloita niille, niin johan alkoi kauhea kirkuminen kuulumaan aitauksesta. Kaikki hyökkäsivät kupin kimppuun heti asettaessani sen maahan. Terveitä kakaroita :)

Zorro myrtsinä

Ensimmäinen ulkoilu 4.4.2012

Ei paljon pienten päätä pakottanut, kun painelivat pihalle oven avautuessa, mamman perässä.

Ulkona olikin paljon kaikenlaista uutta ja ihmeellistä, mutta arkajalkoja ei joukosta löytynyt.

Myös raakaan naudanluuhun tutustuttiin suurella mielenkiinnolla.

Uncle JimBoy ei suhtautunut kovin suopeasti hänen luutaan lähestyviin pentuihin :) Näin ne koirat kouluttaa!

Uusia koirarotuja

Pieni välikevennys tähän väliin..

Jos harkitset koiran ostamista, tässä olisi pari harkinnan arvoista uutta
rotua:


Basset + Bokseri = Baskeri, pieni töpöhäntäinen koira joka mielellään
tarkkailee ympäristöään omistajansa päälaelta.

Collie + Mastiffi = Colmas, vaikea koirarotu joka ei sovi ensimmäiseksi
koiraksi, eikä vielä toiseksikaan.

Villakoira + Akita = Villakita, koira jolla kasvaa karvoja myös suussa.

Mopsi + Collie = Mollie, haikea ja surumielinen koirarotu.

Shih Tzu + Rottweiler = Shitweiler, koira joka ei opi koskaan
sisäsiistiksi.

Mopsi + Kelpie = Moppie, nyöriturkkinen koirarotu joka mielellään
osallistuu siivoamiseen.

Tiibetinmastiffi + Lassie = Tiimalassie, koiratotu jolla on huomattavan
kapea vyötärö.

Cavalier + Noutaja = Cavaltaja, koira joka ilmiantaa sinut viranomaisille
jos olet jättänyt koiraveron maksamatta.

Maremma + Chihuahua = Marihuahua, tullin suosima uusi huumekoirarotu.

Corgi + Shih Tzu = Cortzu, koirarotu joka on hyvin vaikea saada
lisääntymään.

Pomeranian + Samojedi = Pomojedi, erittäin dominoiva karvaturri, joka
pyrkii laumanjohtajaksi kaikin keinoin.

Pinseri + Staffi = Piffi, kiinassa suuren suosion saavuttanut helposti
lihova rotu.

Vihikoira + Saluki = Viluki, hyvin herkästi paleleva ohutturkkinen koira.

Mudi + Whippet = Muppet, hauska, lelukoiraa muistuttava koirarotu.

Puli + Villakoira = Pullakoira, leipomotuotteisiin mieltynyt
pyöreävartaloinen lemmikkieläin.

Corgi + Setteri = Corsetteri, shar pein vastakohta, eli koira, jolla on
numeroa liian pieni nahka.

Saluki + Malinois = Salunois, koira joka viihtyy isäntänsä kanssa
kapakoissa.

Lhasa Apso + Malamuutti = Apsoluutti, koira joka EI viihdy isäntänsä
kanssa kapakoissa

Viides viikko

Viides viikko on aluillaan ja vauhti kasvaa koko ajan! Leikit on yhtä riehakkaampia, äänet yhä kovempia ja laatikon reunat yhä matalampia.. Tänä aamuna poimin viisi palleroa takaisin omalle alueelleen. Vihreä verkkoaita ei ollut ihan paras mahdollinen ratkaisu; penskat tunkevat jatkuvasti päätään aidan raosta ja jäävät jumiin. Uusi ratkaisu rakennetaan tänä iltana, jotta muu perhe saisi nukuttua yönsä edes jotenkuten.

Parin päivän takaisia touhuja, vielä aika rauhallista menoa

Painot alkaa olemaan lähempänä kahta kiloa jo, kärjessä Vääpeli Körmy tämänaamuisella upealla 1990 gramman suorituksellaan. Hännän huippuna piskuinen Minttu-tyttö 1570 grammallaan. Pennut on aivan ihanan sosiaalisia, hyppäsi laatikkoon kuka tahansa, niin heti on lauma roikkumassa housunlahkeessa ja puremassa varpaita. Allekirjoittanut huomasi tänä aamuna, että hampaat rupee olemaan jo aika terävät!!

PrettyBoy ottaa lunkisti

Mun mielestä on todella ihmeellistä, miten nuo kakarat on jo monta päivää osanneet mennä suorittamaan kakkoshädän takapihan oven eteen sanomalehdelle, mahdollisimman kauas pois pehmeästä pesästä. On hauska seurata, kun pentu herää uniltaan ja pöpperöisenä hoipertelee pari metriä kauemmas suorittamaan tätä tehtävää, joka vaatii vielä melkoista keskittymistä. Sitten kohta tulee perässä toinen ja yleensä kävelee suoraan ensimmäisen kaverin kakkaläjään... Pissat lorautetaan vielä milloin mihinkin, ja voin kertoa, ettei ne lammikot ole enää mitään pieniä!!!