Viime yönä heräsin sydäntäsärkevään kiljumiseen. Bessikin tuli yläkertaan herättämään minua ja vikisi kovasti. Tulin alas ja jäätävän kiljumisen syynä oli taas pentu yli laidan... Yksi nappula rääkyi hädissään ja koetti kiivetä reunaa pitkin ylös, takaisin sisarusten luo turvaan, mutta huonoin tuloksin. Laatikosta pois pääseminen kun on helpompaa sisäpuolella olevien turvalaitojen vuoksi, kuin sinne takaisin kömpiminen. Myös aamulla yksi pallero mätkähti reunan yli, samoin illan suussa. Eli jotain tarttee keksiä ja äkkiä :) Reviiriä on jo laajennettu, mutta laatikon laidat on vielä paikallaan. Myös Bessille on jotenkin järkättävä vapaa kulku pentujen luo ja pois. Ois insinöörille töitä.
Ollaan nyt parina päivänä jo vähän maisteltu kuivamuonasta tehtyä velliä. Ensimmäinen kerta oli aika katastrofi; ruokaa oli jokapaikassa muualla kuin pentujen suussa ja kuppiin työnnettiin tassu jos toinenkin. Harjoitus tekee mestarin, videomateriaalia ruokailusta tulossa joku päivä. Mietin tuossa, että sitten kun näille pitää antaa ruokaa se viisi kertaa päivässä, niin pitää varmaan pyytää jo lomaa töistä. Miten niitä muka ehtii niin usein ruokkimaan, jos pitää töissäkin käydä?
 |
| Yhteinen dinneri |
|
|
|
|
|
Nahinaa, "mä syön sun pään"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti